1. Mitä tarkoittaa lakko?
Lakossa keskeytetään lakon piiriin kuuluvien työntekijöiden kaikkien tehtävien tekeminen. Työtaistelun piirissä ovat ne toiminnot, yritykset ja työntekijät joihin järjestö on ulottanut työtaistelun koskemaan. Työntekijäjärjestö voi asettaa lakon koskemaan vain omia jäseniään (työntekijät ovat lakossa, eivät työt).
2. Miten tai mistä työnantaja voi tarkistaa työntekijöiden kuuluvan työtaistelun piiriin?
Edellytyksenä henkilön olemiselle lakossa tai työnsulussa on, että hänet on nimetty työtaistelun piiriin kuuluvaksi. Lakkoon varautumisessa ei voi ennakoida lakkoon menevien määriä ay-maksujen perusteella. Työnantaja voi toki kysyä, keitä on työssä kunakin päivänä. Mikäli työntekijät eivät ilmoita työhön tulostaan, työnantajan tulee havainnoida, keitä on paikalla.
3. Miten tulee toimia esihenkilöiden osalta?
Vastuun- ja työnjakoa on hyvä pohtia nimenomaan työtaistelutilanteita tai -uhkaa silmällä pitäen. Vastuuhenkilöiden nimeämistä ei kuitenkaan tule tehdä suunnitelmassa.
Mikäli esihenkilö kuuluu lakon piiriin, hänellä ei ole velvollisuutta tehdä työtehtäviä, ellei niin sovita.
4. Kuinka laaja työntekovelvoite on lakon ulkopuolisilla työntekijöillä?
Työtaistelun piiriin kuulumattomat työntekijät ovat velvollisia tekemään työtaistelun aikana kaikki tavanomaiset työtehtävänsä, joita he normaalistikin tekevät.
Työtaistelun piiriin kuulumaton työntekijä ei ole velvollinen suorittamaan sallitun työnsulun, lakon tai sopimuksenvaraisia asioita koskevan saarron alaisia tehtäviä, jos nämä tehtävät eivät normaalistikaan kuulu hänen toimenkuvaansa (ns. neutraliteettiperiaate). Suostumuksensa antaneelle työntekijälle - myös työtaistelun piiriin kuuluvalle - voidaan kuitenkin osoittaa myös työtaistelun piiriin kuuluvia tehtäviä.
5. Voiko työnantaja vaatia varallaoloa?
Lakossa olevat työntekijät eivät ole työnantajan työnjohto-oikeuden piirissä, eikä työnantaja voi määrätä työntekijää varallaoloon yksipuolisesti, ilman työntekijän suostumusta.
Varallaolosta johtuva työ on usein luonteeltaan sellaista, jonka tekemättä jättäminen voi uhata vakavasti henkeä, terveyttä tai ympäristöä.
Lakkorajoja asetettaessa on useimmin päätetty, voiko työntekijä olla varalla.
Lakossa oleva työntekijä ei voi olla varalla oma-aloitteisesti.
Lakon aikaisesta varallaolosta maksetaan korvausta, jos työnantaja on määrännyt varallaoloon ja työntekijä on suostunut varallaoloon. (Ylityö määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.)
Työntekijälle tulee selvittää varallaolon ehdot lakon ajalta, eli hänen tulee olla tietoinen siitä, että jos varallaolon aikana tulee hälytys ryhtyä työskentelemään, on työntekijällä tällöin velvollisuus tehdä tämä työ.
Varallaolo vaatii sopimuksen.
6. Mitä palkan maksulle tapahtuu lakon aikana?
Palkkaa ei makseta lakon ajalta. Palkan maksu lopetetaan siitä ajankohdasta lukien kun lakko/työseisaus alkaa. Lakon ajalta vähennetään päiväpalkka, joka saadaan jakamalla työntekijän varsinainen kuukausipalkka kyseisen kalenterikuukauden päivien lukumäärällä.
Lakon alkaessa kesken päivän tai päättyessä kesken päivän, palkka maksetaan alkamishetkeen tai päättymishetkestä alkaen, jos työntekijälle muutoinkin maksettaisiin palkkaa tältä ajalta.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan päiväpalkka, joka jaetaan luvulla 24 ja kerrotaan lakon alkamishetkeen kuluneilla tunneilla. Merkitystä ei ole onko työntekijä ollut tosiasiallisesti työvuorossa ja kuinka paljon hänellä on ollut työtunteja tai onko hän ollut vapaapäivällä lakon alkamishetkeen saakka.
Esimerkki: Lakko alkaa klo 14. Työntekijälle maksetaan tältä päivältä palkkana päiväpalkka jaettuna luvulla 24 ja kerrotaan luvulla 14 (tuntien lukumäärä ennen lakon alkamista).
Työntekijän varsinainen kuukausipalkka on 3 000 €. Maaliskuun päiväpalkka on 3000 jaettuna 31 = 96,77 € ja lakon alkamispäivältä maksetaan (96,77 / 24) x 14 = 56,45 €.
Tuntipalkkaisen työntekijän osalta hänelle maksetaan palkkaa tehdyiltä työtunneilta.
Lakon jälkeen palkan maksu aloitetaan, kun työntekijä palaa työhön välittömästi lakon päätyttyä alkavaan työvuoroonsa (tosiasiallisesti työhön).
Mikäli palkanlaskenta vaikeutuu lakon vuoksi, voidaan maksaa lakon aikana työssä oleville palkkaa esim. edellisen kuukauden tai palkanmaksukauden perusteita käyttäen ja mahdolliset virheet oikaistaan myöhemmin. Työnantajan tulee turvata palkanmaksu.
7. Palkan pidättämisen suhteen on välttämätöntä selvittää kuka on lakossa. Miten tämän voi tehdä?
Työnantaja saa kysyä ketkä työntekijät ovat tulossa töihin. Työssä olevien määrä selviää viimekädessä työvuoron alkaessa.
Etätyössä työnantajan kannalta järkevin tapa selvittää, ketkä ovat työssä, on pitää esim. Teams tai vastaavalla järjestelmällä palaveri työpäivän aluksi tai seurata työntekijöiden etäleimauksia.
8. Miten lakko vaikuttaa vuosi- tai sairauslomaan?
Vuosiloman ja sairausloman osalta noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta. Mikäli vuosiloma tai sairausloma alkaa ennen lakkoa, henkilö on vuosilomalla tai sairauslomalla myös lakon alettua.
Sairausloma
Ennen lakon alkamista alkaneessa työkyvyttömyydessä myönnetään palkallinen sairausloma lääkärintodistuksessa ilmeneväksi työkyvyttömyysajaksi.
Sairausloman myöntäminen edellyttää tällöin, että
- lääkärintodistus on kirjoitettu ennen lakon alkamista
- työntekijä on ilman aiheetonta viivytystä toimittanut lääkärintodistuksen työantajalle tai tämän edustajalle ennen lakon alkamista ja että
- työehtosopimuksessa määrätyt muut palkallisen sairausloman saamisen edellytykset täyttyvät.
Lakon aikana työntekijällä ei ole oikeutta sairauslomaan lakkoaikaan ajoittuvan ja silloin kirjoitetun työkyvyttömyystodistuksen perusteella. Oikeutta sairauslomaan lakon aikana ei ole myöskään työkyvyttömyyden johtuessa samasta sairaudesta, jonka perusteella on myönnetty sairausloma jo ennen lakon alkamista (jatkosairausloma).
Mikäli työkyvyttömyys lakon aikana kirjoitetun lääkärintodistuksen perusteella jatkuu lakon päätyttyä, myönnetään sairausloma ja maksetaan sairausajan palkka lakon päättymisestä lukien työehtosopimuksen mukaan.
Vuosiloma
Vuosilomailmoitus lähtökohtaisesti sitoo, mutta poikkeuksena vuosilomailmoituksen sitovuudesta on tapaus, jossa työntekijän lakko alkaa ennen myönnetyn loman alkamista. Tällaisissa tapauksissa ilmoitus lakon ajaksi sattuvasta vuosilomasta on vaikutukseton siitä riippumatta, peruutetaanko ilmoitus erikseen vai ei. Lakon ajalle sattuva vuosiloma peruuntuu automaattisesti eikä tältä ajalta myöskään makseta lomapalkkaa.
Jos ennen lakkoa alkanut vuosiloma päättyy lakon aikana, ja työntekijä jää vuosiloman päätyttyä lakkoon, palkanmaksu päättyy lakkoon osallistumisen vuoksi. Vuosiloman päättyessä esimerkiksi torstaina, perjantai on lakkopäivä ja tämän vuoksi palkaton päivä.
Ennen lakon alkamista annettu vuosilomailmoitus ei ole vaikutukseton siltä osin kuin se koskee lakon päättymisen jälkeistä aikaa.
Esimerkki: Vuosilomat on annettu ajalle 1.6.2022–20.6.2022. Lakko on ajalla 30.5.–10.6. Loma alkaa 11.6 lakon päätyttyä.
Lakon vuoksi pitämättä jääneet vuosilomat annetaan myöhemmin AVAINTES:n 4 luvun 78 §:n määräysten mukaisesti.
9. Menettääkö työntekijä lomarahan lakon ajalta?
AVAINTES 4 luvun 86 §:n 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman tai sen osan alkamista tai välittömästi vuosiloman tai sen osan päätyttyä on ollut lakossa tai muuten työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Lakko ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettu pätevä poissaolon syy.
Jos työntekijä on välittömästi ennen vuosilomaa ollut poissa työstä laillisen tai laittoman lakon vuoksi taikka välittömästi vuosiloman jälkeen jäänyt lailliseen tai laittomaan lakkoon, hänen lomarahansa vähenee kyseiseen lomanosaan sisältyviä lomapäiviä vastaavasti.
10. Miten lakko vaikuttaa perhevapaaseen?
Jos perhevapaa on myönnetty ennen työnseisauksen alkamista, katsotaan työntekijän olevan perhevapaalla aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti, vaikka hän osallistuisi työnseisaukseen ennen perhevapaan alkua. Vastaavasti työntekijän perhevapaan päättyminen työnseisauksen kestäessä ei vaikuta perhevapaan kestoon, vaan perhevapaa päättyy vapaan myöntämispäätöksen mukaisesti. Molemmissa tapauksissa ratkaisevaa on siis perhevapaan myöntämispäivämäärä.
11. Miten lakko vaikuttaa palkattomaan työlomaan?
Palkattomasta vapaasta sopinut työntekijä jää sovitun mukaisesti palkattomalle vapaalle lakosta huolimatta. Kun on tiedossa, että lakko on alkamassa, ei palkatonta työlomaa kannata myöntää.
12. Mitä työntekovälineille tapahtuu lakon aikana?
Työnantaja voi ottaa työntekovälineet pois lakon ajaksi (työpuhelin, tietokone yms.). Työnantajan tulee huolehtia, että töiden jatkumisen kannalta välttämättömät työkalut ja työvälineet, matkapuhelimet, avaimet, erityistyökalut ym. jäävät työnantajan haltuun. Työnantajan tulee huomioida tämä järjestäessään työntekoa vajaalla henkilöstöllä tai muutoin normaalista poikkeavilla järjestelyillä.
Työnantaja voi poistaa myös luontoisedut käytöstä lakon ajalta. Esimerkiksi puhelinta, autoa, pyöräetua, lounasseteleitä jne. ei tarvitse antaa lakon ajalta. Työntekijällä on kuitenkin oikeus käyttää lakon aikana työsuhdeasuntoaan ja hänen on maksettava vuokra vuokrasopimuksessa sovitulla tavalla.
Työtaisteluun osallistuvilla työntekijöillä ei ole oikeutta oleskella työpaikalla tai muissakaan työnantajan tiloissa. Sama koskee myös lakkovahteja. Työtaisteluun osallistumattomilla työntekijöillä on oikeus saapua työpaikalle tekemään työtä.
13. Onko työntekijällä oikeus työterveyshuoltoon lakon aikana?
Työnantajan tulee järjestää lakon aikana vähintään lakisääteinen työterveyshuolto. Tähän kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.
14. Voiko Avaintan jäsenyhteisön työntekijä osallistua ns. myötätuntotyötaisteluun?
Myötätuntotyötaisteluun osallistuminen vaatisi työntekijäjärjestön päätöksen asiasta. Työntekijät eivät voi oma-aloitteisesti osallistua myötätuntotyötaisteluun ilman järjestönsä suostumusta.
15. Voidaanko työtaistelurajoista keskustella ja sopia palkansaajajärjestön kanssa paikallisesti?
Paikallisesti voidaan keskustella ja sopia työtaistelun aikaisista työsuhteen ehdoista ja työtaistelun rajoista.
Työnantajaorganisaation on syytä laatia etukäteen suunnitelma mahdollisen työtaistelun varalta, jotta palvelujen saatavuus ja toiminnot voidaan turvata. Suunnitelman tulisi olla laadittuna, vaikkei ajankohtaista työtaistelu-uhkaa olisikaan. Suunnitelma on syytä tehdä siitäkin syystä, että esimerkiksi laiton lakko voi alkaa täysin yllättäen, jolloin valmistautumiseen ei jää aikaa.
Katso lisää asiasta Avaintan työtaisteluohjeista sivulta 9 alkaen.
16. Mitä tarkoittaa hätätyö?
Hätätyöstä on kyse silloin, kun ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa vaarantaa muun muassa ihmisten hengen ja terveyden.
Hätätyö antaa oikeuden jättää noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä vapaa-aikoja ja ylityön enimmäismääriä.
17. Mitä ovat työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa hengelle ja terveydelle?
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (STM:n tiedote 10.10.2007) potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveydenhuollossa on työtaistelun aikana huolehdittava ainakin seuraavista toiminnoista:
- potilaat, jotka ovat välittömän tai kiireellisen (1–7 vrk) tutkimuksen ja hoidon tarpeessa,
- potilaat, joiden terveydentila ilman välittömästi tai kiireellisesti suoritettua tutkimusta tai hoitoa oleellisesti heikkenee tai siinä voi syntyä palautumattomia muutoksia,
- potilaat, joiden terveydentila edellyttää tutkimuksien tai hoidon jatkamista keskeytyksettä asianmukaisessa hoitopaikassa.
Työnantaja päättää palvelujen antamisesta ja hoidon tarpeesta ottaen huomioon lainsäännökset, lääketieteelliset periaatteet ja hoitokäytännöt erilaisissa olosuhteissa.
Työnantajan on em. asiat huomioon ottaen keskusteltava luottamusmiesten kanssa lakkorajoista mahdollisen työtaistelun uhatessa.
18. Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa työtaistelun aikana?
Työvuoroluettelon muutokset työnantajan yksipuolisella päätöksellä ovat työtaistelutoimenpiteen yhteydessä rajatusti mahdollisia (työvoiman muutokseen ja toiminnan turvaamiseen liittyvät perusteet, ks. TT 2013:14).
Työvuoroluetteloa voi muuttaa painavista syistä, joita on mm. työntekijöiden sairastuminen ja muut ennalta arvaamattomat poissaolot. (Ks. tarkemmin AVAINTES 33 § 2 mom.)
Lue lisää:
Lisätietoja lakoista ja muista työtaisteluista sekä niihin varautumisesta löydät Avaintan Työtaisteluohjeet 2020 -oppaasta (pdf).