Työnantajan kannalta tärkeimmät muutokset koskevat määräaikaisen työsopimuksen sopimisedellytyksiä, koeajan ja takaisinottovelvollisuuden kestoa. Kilpailukykysopimuksen edellyttämien kirjausten vuoksi myös muutosturvan ja työterveyshuollon järjestämisvelvollisuutta ollaan laajentamassa. Muutokset on hyväksytty eduskunnassa ja ne odottavat vielä presidentin vahvistusta.
Lisäksi eläkeuudistuksen vuoksi on tarkennettu työnantajan velvollisuutta tehdä työn järjestelyjä työntekijän osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen mahdollistamiseksi.
Tärkeimmät lainsäädäntömuutokset
Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa
Työsopimuslakiin tulee 1.1.2017 lukien mahdollisuus palkata pitkäaikaistyötön työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman muissa tilanteissa edellytettävää perusteltua syytä. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään tässä tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana ollutta henkilöä. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä pitkäaikaistyöttömän työnhakijan kanssa ilman perusteltua syytä enintään vuoden pituiseksi ajaksi tai vaihtoehtoisesti voidaan sopia enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä vuotta.
Jos työnantaja käyttää mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä, tulee työnantajan nimenomaisesti mainita tästä työntekijälle selvityksessä työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4).
Koeajan pidennys
Työsopimukseen otettavan koeajan enimmäispituus nousee kuuteen kuukauteen nykyisestä neljästä kuukaudesta. Lisäksi työnantajalle on säädetty mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ollut poissa töistä. Perhevapaalla tarkoitetaan tässä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohti. Mikäli työnantaja haluaa käyttää mahdollisuuttaan pidentää koeaikaa, tulee koeajan jatkamisesta ilmoittaa työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyisi. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi kuitenkin olla pidennyksineen korkeintaan puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta.
Pidempää koeaikaa on mahdollista käyttää 1.1.2017 jälkeen tehtävissä työsopimuksissa.
Työnantajan kannattaa huolehtia, että pystyy näyttämään toteen, että koeaikaa on pidennetty. Tässä vaiheessa kannattaa myös tarkistaa, että omissa työsopimuspohjissa tai työnantajan oppaissa ei ole poikkeavia mainintoja koeajan pituudesta.
Takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen
Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden kestoaika lyhentyy neljään kuukauteen nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta. Takaisinottovelvollisuus on kuitenkin kuusi kuukautta, jos työsuhde on sen päättymiseen mennessä jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta.
Takaisinottovelvollisuuden kesto on uuden lain mukainen neljä tai kuusi kuukautta, jos työsuhde päättyy 1.1.2017 jälkeen, vaikka työsopimus olisi irtisanottu ennen lain voimaantuloa.
Irtisanotun työntekijän oikeus valmennukseen tai koulutukseen
Työnantajalle tulee velvollisuus tarjota irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Valmennusta tai koulutusta tulee järjestää taloudellisella ja tuotannollisella syyllä irtisanotulle työntekijälle, jos hänen työsuhteensa kyseiseen työnantajaan on työsuhteen päättymiseen mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.
Valmennus tai koulutus voitaisiin järjestää joko kullekin irtisanottavalle tarjottavana henkilökohtaisena tai ryhmäkohtaisena palveluna. Koulutuksen tulisi edistää irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja järjestää työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, tulee sisällyttää työnantajan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.
Valmennuksen tai koulutuksen tulee vastata arvoltaan työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Valmennus tai koulutus on järjestettävä 2 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä.
Työterveyshuollon laajentaminen
Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotut työntekijät ovat jatkossa oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluita kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Oikeus on vain niillä työntekijöillä, joiden työsuhde irtisanovaan työnantajaan on kestänyt vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista. Velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.
Työntekijän uudelleen työllistyminen toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen lakkauttaa irtisanovan työnantajan velvollisuuden tarjota työterveyshuoltopalveluita irtisanotulle työntekijälle. Työntekijälle tulee velvollisuus ilmoittaa uudelleentyöllistymisestään työnantajalle.
Muita lainsäädäntömuutoksia
Osittainen varhennettu vanhuuseläke
Työaikalakia on muutettu huomioiden eläkeuudistuksen mahdollistama varhennettu vanhuuseläke. Työnantajan velvoitetta tehdä töiden järjestelyjä osa-aikatyön mahdollistamiseksi on tiukennettu aiemmasta. Jos työntekijä haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, on työnantajan uuden lain mukaan ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Aiemmin työnantajan oli pyrittävä järjestämään työt niin, että osa-aikatyö olisi mahdollista.