Työntekijöiden lähettämistä Suomeen koskeva lainsäädäntö uudistuu. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa valvontaa ja varmistaa, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja entistä paremmin. Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon esimerkiksi rakennusalalla.
Uusi laki tuli voimaan 18.6.2016 ja se korvaa aiemman, vuonna 1999 voimaan tulleen lain.
Uusi laki sisältää säännökset muun muassa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen ja työn tilaajan velvollisuuksista sekä lain rikkomisen seuraamuksista.
Työehdot ennallaan
Lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät ennallaan. Suomeen lähetetyn työntekijän työsopimukseen on edelleen sovellettava laissa säädetyin osin Suomessa sovellettavia työsuhteeseen liittyviä säännöksiä sekä työehtosopimusten määräyksiä, jos ne ovat työntekijän kannalta parempia. Aiemmasta poiketen lakia sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa.
Tilaajien velvollisuuksia tarkennetaan
Jatkossa tilaajilla on velvollisuus avustaa työsuojeluviranomaisia, jos nämä eivät tavoita lähettävän yrityksen edustajaa. Rakennusalalla rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on myös velvollisuus osallistua työntekijän pyytäessä palkanmaksun selvittämiseen.
Lähettämisestä tehtävä ilmoitus
Kaikille työntekijöitä Suomeen lähettäville yrityksille tulee velvollisuus tehdä ilmoitus viranomaiselle työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoitus tehdään työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tarkoituksena on parantaa valvonnan kohdentamista. Ilmoitusta koskevan sääntelyn voimaantulosta säädetään erikseen ja sen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2017 aikana.
Lain rikkomisesta laiminlyöntimaksu
Lain rikkomisesta aiheutuvat seuraukset muuttuvat kokonaan. Jatkossa lähettävä työnantaja tai työn tilaaja saa lain rikkomisesta laiminlyöntimaksun, joka on vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.
Työsuojeluviranomainen voi määrätä maksun esimerkiksi silloin, jos lähettävä yritys ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai jos se ei ole asettanut edustajaa Suomeen. Tilaajalle voidaan määrätä maksu, jos tämä ei ole avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa.
Laiminlyöntimaksut laitetaan toimeen myös muissa EU-maissa. Suomessa saatu maksu voidaan siis periä työn lähettäjältä myös toisessa EU-maassa. Tämä tehostaa työehtojen noudattamista ja valvontaa.
Taustalla EU-direktiivi
Lailla pannaan täytäntöön EU-direktiivi (palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin täytäntöönpanodirektiivi).
Työntekijöiden lähettämisen ilmoittamista koskevat säännökset tulevat voimaan myöhemmin lailla erikseen säädettävänä ajankohtana.