Korkeasaaren eläintarha on yksi maailman vanhimpia eläintarhoja, se on perustettu jo vuonna 1889. Korkeasaaren eläintarha on osa Helsingin kaupunkikonsernia ja saa toimintatukea kaupungilta, mutta on hallinnollisesti itsenäinen.Toiminnasta vastaa Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr, joka aloitti 1.1.2018. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Se huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita
Nykyisin Korkeasaaren eläintarhan tärkein tehtävä on lajien, erityisesti villieläinten suojelu. Säätiönä se kykenee laajemmin osallistumaan kansainväliseen lajiensuojelutyöhön sekä kehittämään yritysyhteistyötä ja varainhankintaa.
– Virastomalli ei ole paras eläintarhan pyörittämiseen. Säätiönä voimme entistä laajemmin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön tutkimustyön ja lajien suojeluun, kuvaa Korkeasaaren eläintarhan säätiön toimitusjohtaja Sanna Hellström.
– Muutoksessa joustavuus toiminnassa lisääntyi. Henkilöstön määrä pysyi samana, mutta sijaisten tarve väheni, kun pystyimme ketterämmin palkkaamaan työntekijän. Vuosibudjetoinnin sijaan voimme suunnitella toimintaa pitkäjänteisemmin.
Muutoksen johtaminen on viestintää
Henkilöstön kannalta muutos kaupungilta säätiön palvelukseen aiheutti alussa epävarmuuden tunnetta. Vaikka säätiöitymisestä oli käyty keskustelua vuosikymmenten ajan, niin tilanne oli uusi ja arka. Henkilöstöä pohditutti työpaikkojen pysyvyys.
Muutoksessa tarvitaan avointa viestintää ja vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Pian huomattiin, että työssä ja työsuhteessa moni asia säilyi samana.
Myös hallinnollisesti siirto tapahtui helposti, sillä käyttöön jäi jotain yhteisiä palveluita ja ohjelmia. Yhteistyö kaupungin ja sen eri toimialojen kanssa jatkuu yhä tiiviinä.
Monialainen henkilöstö
Korkeasaaressa työskentelee ympäri vuoden 80 vakituista työntekijää yli 30 eri ammattinimekkeellä. Henkilöstö viihtyy hyvin työssään, mistä kertoo pitkät työsuhteet. Suurin työntekijäryhmä on eläintenhoitajat, sillä Korkeasaari on myös koti yli 1 400 eläimelle.
Vakituisten työntekijöiden lisäksi kesä- ja kausityöntekijöitä palkataan vuosittain 65-80. Perehdyttäminen on luonnollinen osa henkilöstön tehtäviä, sillä Korkeasaari on myös hyvin suosittu harjoittelupaikka.
Korkeasaarella on oma perehdyttämisohjelma, jota kehitetään jatkuvasti. Tänä vuonna perehdyttämismateriaaleissa on siirrytty entistä enemmän tallenteisiin ja digitaalisiin materiaaleihin.
– Perehdytys on prosessi, sitä voi aina kehittää ja parantaa, sanoo Sanna Hellström.
Yhteistyötä eläintarhojen kesken
Korkeasaari on normaalisti auki vuoden jokaisena päivänä, mutta korona sulki eläintarhan keväällä sekä nyt joulukuussa kolmeksi viikoksi.
Työtä Korkeasaaressa ei voi tehdä etänä. Tiedonkulkua on pitänyt miettiä. Alkuun viestintä oli päivittäistä, kun tarvittiin ohjeita turvalliseen työskentelyyn.
Yhteistyöstä Euroopan ja maailman eläintarhojen kanssa on ollut suurta hyötyä, sillä näiltä saatiin tärkeää tietoa ja ohjeita työskentelyyn, eläintarhan avaamiseen yleisölle sekä alan tutkimustuloksia.
Tarve kohtaamisille on suuri
Johtamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta poikkeusolojen tuoma etääntyminen työyhteisön muista jäsenistä tuo omat vaikeutensa. Tänä aikana on jäänyt pitkäaikaisia työntekijöitä eläkkeelle ja uusia on aloittanut, eikä kumpiakaan ole kunnolla kohdattu.
– Kasvokkaista vuorovaikutusta ihmisten välillä ei korvaa mikään, muistuttaa Sanna Hellström.
Luonnon monimuotoisuus
Eläintarhojen tehtävänä on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tarhaamalla voidaan pelastaa uhanalaisia lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luonnosta. Eläintarhat tukevat lajien suojelua myös niiden alkuperäisillä elinalueilla. Luonnossa uhanalaisten tai hävinneiden eläinkantojen elvyttäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa tarvitaan monien suojelutyötä tekevien tahojen yhteistyötä ja siirtoistutuksia. Suojelutyö kestää monien eläinsukupolvien ajan. Viestintä ja ympäristökasvatus tukee työtä monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
– Poikkeusoloista toivoisin, että ihmisten kulutuksen väheneminen jäisi pysyväksi. Jokainen voisi omalta osaltaan pohtia kuluttamistaan, ja sitä miten voisi elää ympäistön kannalta kestävimmin, kehottaa Sanna Hellström.
Kuvat: Korkeasaaren eläintarha / Annika Sorjonen (2020)
Teksti: Pauliina Sievänen