Perehdyttäminen ja työhönopastus ovat ennakoivaa työsuojelua
Kesätyöntekijöiden tullessa työpaikoille on hyvä palauttaa mieleen työturvallisuuslaista tuleva perehdyttämisvastuu. Sen mukaan työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijä työhönsä ja työolosuhteisiin sekä työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Puutteellinen perehdyttäminen ja työhönopastus ovat useimmiten syynä työtapaturmiin.
Perehdyttämisellä tarkoitetaan uuden työntekijän opastamista työpaikkaan ja sen toimintatapoihin sekä turvallisuusmääräyksiin. Yleensä työntekijän esimies vastaa perehdyttämisestä, mutta siihen voivat osallistua myös muut työntekijät. Näin uusi työntekijä tutustuu samalla työyhteisöönsä.
Alaikäisten opastuksesta tarkemmat säädökset
Erityisen tärkeää on huolehtia, että nuoret työntekijät tuntevat työhönsä liittyvät työsuojelumääräykset, osaavat noudattaa niitä sekä oppivat myönteisen asenteen työturvallisuuteen. Alle 18-vuotiaiden opastuksesta säädetään tarkemmin (laki nuorista työntekijöistä 998/1993). Lain mukaan työnantajan on annettava opetusta, ohjausta ja henkilökohtaista opastusta nuorelle työntekijälle, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Työnantajan on otettava huomioon työpaikan työolot sekä suhteutettava työntekijän työt iän mukaiseen fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Kaikkia töitä ei saa nuorella työntekijällä teettää. Tällaisia töitä ovat sellaiset vaaralliset työt, jotka voivat aiheuttaa nuorelle itselleen tai muille erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut esimerkkiluettelon nuorille työntekijöille vaarallista töistä. Näitä töitä saa teettää ainoastaan poikkeustilanteessa, jolloin suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ole työntekijälle itselleen tai muille erityistä tapaturmavaaraa tai terveyshaittaa.
Jos työnantaja aikoo teettää nuorella työntekijällä luettelon mukaista vaarallista työtä, tulee työnantajan tehdä siitä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle.
Valtioneuvoston nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä antaman asetuksen mukaan nuorta työntekijää saa käyttää vain kun työ liittyy koulutukseen asetuksen 2 §:n mukaisesti sekä aluehallintoviraston luvalla. Erityisen haitalliset työt ovat luetteloituna yllä olevassa linkissä asetuksen 3 §:ssä.
Opastus tehdään vaiheittain siten, että kunkin työvaiheen tai työmenetelmän omaksumisen ajaksi työntekijä sijoitetaan työskentelemään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja silmälläpidon alaisena. Osana perehdyttämistä on tärkeää opastaa nuori työyhteisön turvallisiin työtapoihin ja asenteisiin sekä neuvoa puuttumaan mahdollisiin työturvallisuusuhkiin raportoimalla niistä nimetylle henkilölle työpaikalla. Nuoren työntekijän esille tuomiin parannusehdotuksiin ja huomioihin on tärkeää suhtautua kannustavasti, koska nuori kokee ja näkee työpaikan eri näkökulmasta, kuin pidempään työssä olleet. Koko työyhteisö voi hyötyä uusista tavoista tehdä työtä turvallisesti ja terveellisesti.
Huolimattomuus voi johtaa työturvallisuusrikokseen
Työntekijällä on velvollisuus noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja turvallisuusohjeita. Hänen pitää työtä tehdessään myös huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta sekä ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Vastuu työsuojelusta on työnantajalla ja hänen tulee valvoa, että lakia ja määräyksiä noudatetaan. Työnantaja voi joutua vastuuseen työturvallisuusrikoksesta, jos säädösten rikkominen johtuu tahallisuudesta tai huolimattomuudesta, ja työnantaja on ollut tietoinen työturvallisuusmääräysten vastaisista olosuhteista, eikä ole huolehtinut riittävästä perehdyttämisestä. Panostaminen perusteelliseen työhönopastukseen on ennakoivaa työsuojelua.
Työturvallisuuskeskus on laatinut kattavan perehdyttämisen tarkistuslistan, jota työnantaja voi muokata tarpeidensa mukaan ja täydentää omia tärkeitä opastuksen kohteita.
Eija Meripaasi
Työmarkkina-asiamies
Avainta
Vain miljardien eurojen tähden – miten työnantaja voi vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn?
Viime viikolla uutisoitiin, miten sairauspoissaolojen määrä on kasvussa kunta-alalla. Eniten sairauspoissaoloja on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv). Lisäksi nuoret ovat yhä sairaampia, sillä eri ikäryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat tasoittuneet.
Samoihin aikoihin uutisoitiin myös työeläkekuntoutuksen pienistä myönteisistä vaikutuksista ja siitä, että vähiten hyötyä kuntoutuksesta saivat tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivät naiset. Eniten kuntoutuksesta hyötyivät miehet ja mielenterveyshäiriöistä kärsivät naiset.
Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksittäisen työntekijän intressi, Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät Suomessa vuonna 2018 olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (33 %) sekä mielenterveyden häiriöt (31 %) (Eläketurvakeskus 2019).
Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksittäisen työntekijän intressi, koska hän haluaa pysyä terveenä. Työnantaja haluaa vähentää poissaolojen aiheuttamia kustannuksia, vakuutusyhtiöt ovat huolissaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista, minkä ohella yhteiskunta vastaa työkyvyttömien hoidosta ja menettää verovaroja. Tässä tekstissä käsitellään tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä liikunnan vaikutuksia lähinnä työnantajan näkökulmasta.
Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet työsuojelun toimintasuunnitelmaan
Työnantajalla on lakisääteisiä mahdollisuuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon työsuojelun, työturvallisuuden, työterveyshuollon sekä varhaisen puuttumisen keinoin. Työnantaja on vastuussa työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on huomioitava työtekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijät voidaan asianmukaisesti huomioida työjärjestelyissä. Työnantajan vastuulla on varmistaa, ettei työn kuormituksesta aiheudu työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.
Kyseessä on siten työsuojelu- ja työturvallisuusasia. Tuki- ja liikuntaelinterveyttä uhkaavat riskit tulee selvittää ja arvioida säännöllisesti, haitta- ja vaaratekijät poistaa sekä sisällyttää tuki- ja liikuntaelinterveys työsuojelun toimintaohjelmaan.
Työterveyshuollon virittäminen
Toinen lakisääteinen keino on työterveyshuollon järjestäminen. Mutta kohdentuvatko työterveyshuollon erityistoimenpiteet juuri niihin sairauksiin, jotka eniten aiheuttavat sairauspoissaoloja ja suurimmat työkyvyttömyysriskit, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tai mielenterveyden häiriöihin? Vai onko niin, että rahaa käytetään eniten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyyn? Tähän työnantaja voi vaikuttaa sopimalla työterveyshuollon sisällöstä sekä kirjallisessa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Lisäksi työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida yhdessä sovituin mittarein.
Kun tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat työnantajalle huomattavia kustannuksia ja työkykyriskiä, tulisi tämä asia ottaa myös yhdeksi varhaisen puuttumisen kategoriaksi. Varhaisen puuttumisen keskusteluja varten myös esimiehet tulee kouluttaa siihen, miten he ottavat puheeksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niiden aiheuttamat poissaolot. Myös jatkopolku toimenpiteineen tulee olla mietittynä.
Liikuntaneuvonta sopii vähän liikkuville
Työterveyshuollon palveluiden ohella keskeisin keino tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn on liikkuminen sekä terveelliset elintavat. Nämä asiat ovat työntekijän vastuulla, mutta työnantaja voi ja työnantajan jopa kannattaa kannustaa terveellisiin elintapoihin sekä tukea erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien fyysisen aktiivisuuden lisäämistä.
Kannustaa voi esimerkiksi työmatkaliikuntaan, liikkumaan vapaa-ajalla, tauottamaan työpäivän aikana staattista tekemistä, huomioimaan ergonomia tai ohjata liikuntaneuvontaan. Mahdollisuuksia on monia ja käytäntöjä voi synnyttää niin työntekijöiden aloitteesta kuin kyselyidenkin pohjalta.
Liikkuminen ei ole kaikille tuttua tai miellyttävää. Tähän vaikuttaa kunkin yksilön kasvuympäristö ja muut taustat. Esteitä voi löytyä myös omasta elämäntilanteesta tai vuorotyön ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Liikuntaneuvonta sopii vähän liikkuville liikkumisen aloittamisen tueksi. Sitä tarjotaan esimerkiksi osassa työterveyshuolloista, kuntien liikunta- tai terveystoimessa sekä yksityisenä palveluna. Liikuntaneuvonnassa käydään neuvojan opastuksella niin liikuntaan kuin muuhun hyvinvointiin ja arkielämään liittyviä osa-alueita, autetaan tunnistamaan omat vahvuudet sekä opastetaan asettamaan realistiset tavoitteet liikunnan lisäämiseksi. Asiakas luo itselleen henkilökohtaisen ja konkreettisen liikkumis- ja aktivoimissuunnitelman.
Liikkumisen sivuvaikutukset – fyysinen kunto luo perustan työkyvylle
Liikkuminen paitsi ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä muitakin sairauksia, myös vaikuttaa monella positiivisella tavalla terveyteen. Se mm.
- vaikuttaa työkuormituksesta palautumiseen,
- auttaa nukkumaan paremmin,
- auttaa hallitsemaan stressiä,
- vaikuttaa positiivisesti aivoterveyteen,
- vahvistaa oppimista ja tiedon omaksumista sekä
- pitää yllä tai parantaa fyysistä kuntoa.
Fyysisellä kunnolla ja työkyvyllä on selvä yhteys. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä parempi työkyky, ja päinvastoin. Myös fyysisellä kunnolla ja uupumuksella on yhteys. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä vähemmän uupumusta ja toisinpäin. Fyysisesti hyväkuntoiset uskovat jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka.
Kyseessä ei olekaan asia vain muutaman dollarin tai muutaman euron tähden. Suomalaisista työikäisistä vain kymmenesosa täyttää terveysliikuntasuositukset. Tämä tarkoittaa, että 2,7 miljoonaa suomalaista ei täytä suosituksia. Liikkeellä tulisi olla miljardien eurojen tähden, kun huomioidaan elämänlaadun heikkenemisen lisäksi työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannukset, sairaanhoitokustannukset, lääkkeet, kuntoutuskustannukset, tuloverojen menetys sekä tuottavuuskustannukset.
Panostamalla tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon lakisääteisin toimenpitein sekä lisäämällä työikäisen väestön liikkumista kohennetaan elämänlaatua, lisätään terveys- ja työkykyhyötyjä ja saadaan aikaiseksi mittavia säästöjä miljardiluokan kustannuksiin.
Miia Malvela
Kehittämispäällikkö
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
www.kkiohjelma.fi
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman päämääränä on vaikuttaa rakenteisiin ja toimintakulttuureihin, jotta työikäinen väestö liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.
Lue lisää aiheesta:
- Työpaikan tärkein pääoma on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva henkilöstö
- Esimies, voit vaikuttaa työmatkoihin
- Johanna Alahautala ja Henna-Riikka Huhta: Johda terveyttä, 2018.
Tule kuulemaan Miia Malvelaa Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -seminaariin marraskuussa
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvelaa on mahdollista kuulla Avaintan ja sopijajärjestöjen yhteisessä Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -seminaarissa 7. marraskuuta Helsingissä.
Malvelan ohella seminaarissa puhuvat mm. Aluehallintoviraston ylitarkastaja Jenny Rintala ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.
Seminaarin teemana on tänä vuonna työn kuormitus. Seminaari on maksuton. Ilmoittautuminen avautuu elokuussa.
Merkitse syksyn koulutukset kalenteriisi
Kesää odotellessa kannattaa laittaa muistiin jo syyskauden tulevat koulutukset. Syksyllä järjestetään viisi AVAINTES-koulutusta, joista kaksi järjestetään webinaareina. Kunkin koulutuksen tarkempi ohjelma lisätään verkkosivuillemme niiden tarkennuttua. Suurimpaan osaan koulutuksia voit ilmoittautua jo nyt.
Kuntekosta tukea kehittämiseen
Miten saada henkilöstön osaaminen ja potentiaali mukaan kehittämiseen? Miten henkilöstölähtöisen kehittämisen toimintakulttuuria luodaan? Kuntekon työpajakokonaisuus tarjoaa tukea ja työkaluja henkilöstölähtöiseen kehittämiseen. Osallistujia on useasta kuntaorganisaatiosta ja jokaisella on toimintoon tai prosessiin liittyvä kehittämisidea, jota edistetään työpajapäivissä. Päivät ovat Kuntatalolla Helsingissä 20.8., 26.9., 22.10. ja 11.12.2019. Lue lisää >
Onko organisaatiosasi tarve kehittää työtä ja toimintatapoja laajemmin? Sisäisten kehittäjien valmennus tarjoaa tukea ja työkaluja toimintojen ja prosessien kehittämiseen. Tavoitteena on, että osallistujilla on omaan työhön liittyvä kehittämiskohde, joka etenee valmennuksen aikana. Valmennus kestää kolme päivää ja sitä haetaan organisaatiokohtaisesti. Osallistujia voi olla 20–50.
Lue lisää >
Sparraus on ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tehtävää ohjausta ja konsultointia. Se on tarkoitettu kehittämistyön tueksi kirittämään jo käynnissä olevaa prosessia tai käynnistämään sen. Kuntaorganisaation tarve määrittelee sparrauksen teeman. Sparraus on maksutonta ja se voi kestää 1–2 päivää.
Lue lisää >
Kela: Työterveyshuollon korvausjärjestelmään muutoksia
Työnantajille korvattavien työterveyshuollon kustannusten enimmäismäärät jäädytettiin 10.12.2018 alkaen vuonna 2017 vahvistetulle tasolle. Seuraavan kerran enimmäismäärät tarkistetaan vuonna 2021. Korvausluokkiin tulee muutoksia vuonna 2020.
Lue lisää muutoksista Kelan sivuilla >
Avainta mukana Kuntamarkkinoilla 11.–12.9.
Avainta on jälleen mukana syyskuussa järjestettävillä Kuntamarkkinoilla yhteisosastolla KT Kuntatyönantajien kanssa. Tule tervehtimään meitä osastollemme E1 Kuntatalon K-kerrokseen!
Ilmoittaudu tapahtumaan etukäteen Kuntamarkkinoiden verkkosivuilla >