Vaalikevät etenee
Eduskuntavaalit on pidetty ja vaalitulos laskettu. Varsin mielenkiintoisen vaalituloksen jälkeen alkavat hallitusneuvottelut, joiden arvioidaan muodostuvan vaikeiksi. Samaan aikaan seuraavat vaalit painavat jo päälle – toukokuun lopussa olevat eurovaalit vaikuttanevat jollain tapaa myös hallitusohjelmaneuvotteluihin. Lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa, onpa maassa uusi hallitus tai ei. Eri tahot esittävät julkisesti ja henkilöihin käyden hallitusohjelmatavoitteitaan. Toivottavasti valtakuntaan saadaan toimiva hallitus mahdollisimman pian.
Nähtäväksi jää, miten tuleva hallitus toteuttaa työlainsäädäntöön ja työelämäkysymyksiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Sopivampi balanssi kolmikantaisen valmistelun ja toisaalta maan hallituksen ja eduskunnan toimivallan väliltä tulisi löytyä, jotta muun muassa viime syksyisiltä työmarkkinahäiriöiltä vältyttäisiin jatkossa.
Vuosilomalain ja työaikalain uudistukset
Viime jäsenkirjeessä kerroimme, että vuosilomalain muutokset ja työaikalain kokonaisuudistus on hyväksytty eduskunnassa. Kummankaan lain muutokset eivät aiheuta välittömiä toimenpiteitä jäsenyhteisöissä. Vuosilomalain muutokset toteutetaan Avaintes:n vuosilomasopimuksen päivityksenä. Tältä osin neuvottelut ovat käynnissä järjestöjen kanssa, ja ne todennäköisesti saadaan päätökseen lähiviikkoina. Tiedotamme välittömästi, kun vuosilomalain muutokset on toteutettu työehtosopimukseen.
Työaikalain kokonaisuudistuksen osalta muutosten kartoitukset on aloitettu järjestöjen kanssa. Osa työaikalain muutoksista tulee voimaan 1.1.2020. Nämä muutokset koskevat ns. puhtaita, työehtosopimuksesta riippumattomia säännöksiä. Työehtosopimuksessa olevia ja työaikalakiin pohjautuvia sopimusmääräyksiä puolestaan voidaan soveltaa 31.3.2020 saakka eli tes-kauden loppuun saakka. Tavoitteena on, että tes-riippuvaiset muutokset neuvotellaan heti alkusyksyn aikana. Ohjeistamme sekä laki- että työehtosopimusperusteisista muutoksista heti, kun meillä on siihen perusteet.
Rauhaisaa pääsiäistä!
Vesa Laine
toimitusjohtaja
Melu on merkittävä osa työhygieniaa
Työhygienialla tarkoitetaan fyysisen työympäristön fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaarojen tunnistamista sekä ennakointia ja pyrkimystä poistaa ne tai hallita niitä, jotta työnteko-olosuhteet työpaikalla olisivat turvalliset. Työhygieeninen toiminta on tärkeä osa työpaikan työsuojelutoimintaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Fysikaalisista vaaratekijöistä melu on yleisin ammattitaudin aiheuttaja. Kuulovaurioiden lisäksi melu vaikuttaa pitkäkestoisena sydämen toimintaan, verenpaineeseen ja keskittymiskykyyn, ja laskee näin suorituskykyä.
Ammattitautina korvattavien melusta johtuvien vammojen määrä laskee jatkuvasti melutöiden vähentymisen vuoksi. Tähän vaikuttaa muun muassa töiden automatisoiminen ja kuulosuojainten käytön lisääntyminen. Tyypillisten melualtistustyöpaikkojen, kuten rakennustyömaiden ja konepajojen lisäksi päiväkodeissa mitataan yli riskirajojen ylittävää lasten huutomelua.
Melu on haittatekijä sellaisissakin työympäristöissä, joissa sen ei ehkä ajatella olevan ongelma. Tällaisia ovat esimerkiksi toimistot, etenkinkin avokonttorit, joiden melu ei suoraan aiheuta kuulovammoja, mutta altistaa stressille ja laskee työtehoa.
Älä ylitä päiväannosta
Melualtistuksen arviointi perustuu pääsääntöisesti päiväannokseen. Jos melu ylittää jatkuvasti yli 85 desibeliä, se vaarantaa kuulon. Kuulovaurio syntyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa, mutta se saattaa kehittyä nopeastikin. Melun aiheuttaman kuulovaurion parantamiseen ei ole keksitty lääketieteellistä hoitokeinoa.
Meluasetus määrittelee toiminta- ja raja-arvot melualtistukselle. Altistuksen alempi toiminta-arvo on 80 desibeliä ja ylempi 85 desibeliä.
Melulle altistumisen arviointi ja mittaus on suunniteltava ja toteutettava asianmukaisesti sekä toistettava tarvittaessa. Arvioijan tai mittaajan tulee olla työterveyshuollon asiantuntija tai muu työnantajan palveluksessa oleva tai ulkopuolinen henkilö, jolla on tarvittava kyky ja taito arvioida ja mitata melua. Mittauksen tuloksia tulee osata arvioida ja tehdä niistä terveyden kannalta johtopäätöksiä ja ehdottaa torjuntatoimenpiteitä.
Melua voi torjua monin tavoin
Säädösten mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tunnistettava melua aiheuttavat tekijät ja selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Työnantajan on arvioinnin perusteella poistettava melun vaarat ja haitat tai vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista.
Työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä, joka altistuu melulle, on tietoinen melun aiheuttamista vaaroista ja haitoista; missä olosuhteissa työpaikalla melu esiintyy ja miten sitä voidaan torjua.
Työpaikan melua voidaan vähentää muun muassa laitteiden ja koneiden äänieristyksellä ja kauko-ohjaimilla, tarkoituksenmukaisilla kuulosuojilla, työpisteiden suunnittelulla, oikeilla materiaaleilla ja väliseinillä. Työtapoja- ja menetelmiä muuttamalla ja riittävällä opastuksella voidaan välttää tarpeettoman melun syntymistä.
Eija Meripaasi
työmarkkina-asiamies
Kirjoitus on julkaistu alunperin Kuntatyönantaja-lehdessä 2/2019.
Aikaraja, jonka jälkeen kuulovaurioriski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen:85 dB8 tuntia88 dB4 tuntia91 dB2 tuntia94 dB1 tunti100 dB15 minuuttia103 dB7 minuuttia106 dB3 minuuttia109 dB1 minuutti
Desibeliasteikko on logaritminen. Kun ihmiskorva aistiin äänenpaineen kaksinkertaistuvan, äänenvoimakkuus kasvaa desibelimittarilla mittattuna noin 10 dB.
Kuntekon palveluista tukea ja tehoa työhön
Miten teidän yrityksessänne huolehditaan työelämän laadusta? Kannattaisiko käyttää hyväksi Kunta-ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelman Kunteko 2020 ajankohtaisia palveluja kehittämisen tueksi? Keväällä 2019 aiheitamme ovat kognitiivinen ergonomia ja sujuva aivotyö, itseohjautuvuus sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen.
Syksylle 2019 suunnitellaan uhkaaviin asiakaspalvelutilanteisiin, viestintään ja työn muotoiluun liittyviä palvelukokonaisuuksia.
Tarjolla on jo nyt tilaisuuksia, webinaareja, työpajoja sekä tietenkin vaikuttavaa sparrausta sekä tehokasta sisäisten kehittäjien valmennusta.
Nyt on hyvä hetki tulla mukaan. Lisätietoja alla olevista linkeistä sekä ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanulta, anna-mari.jaanu@kt.fi tai p. +358 50 572 4620
- Itseohjautuvuus - seminaari 10.5.2019 Kuntatalolla ja haku työpajaan syksyllä 2019 >
- Aivotyö sujuvaksi - Paranna jaksamista ja tuottavuutta. Webinaari 11.4. kello 9-10 (tallenne tulossa) sekä aivotyövalmennukset >
- Henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen työpaja syksyllä 2019 >
- Perheystävälliset kuntatyöpaikat: työn ja muun elämän yhteensovittaminen (webinaarisarja) >
Muista loppukevään koulutukset
Nopeimmat ehtivät vielä ilmoittautua Avaintan perinteiseen laivaseminaariin, sillä muutama paikka on yhä täyttämättä. Seminaari järjestetään 8.-10. toukokuuta Helsinki-Tukholma -risteilyllä.
Kevään viimeinen koulutus on 4. kesäkuuta järjestettävä Palkkausjärjestelmän luominen ja kehittäminen. Koulutus järjestetään webinaarina, joten voit osallistua siihen kätevästi oman koneesi välityksellä.
Nyt voit jo tutustua myös syksyn koulutustarjontaan!
Kaikki koulutukset ja tapahtumat >