Uusi työaikalaki (872/2019) tulee voimaan 1.1.2020 ja kumoaa 1996 työaikalain. Osa työaikalain uusista määräyksistä tulee sovellettavaksi heti 1.1.2020 alkaen. Joistakin työaikamääräyksistä on sovittu toisin Avaintan työehtosopimuksissa ja näitä määräyksiä noudatetaan normaalisti. Tämän ohjeen tarkoitus on selventää eri määräysten voimaantulon ajankohtaa. Muutokset aiheuttavat työaikaohjelmistojen päivitystarvetta.
Ohje on laadittu Avaintyönantajat AVAINTA ry:n ja allekirjoittajajärjestöjen yhteistyönä.
Viittausmääräys AVAINTES 7 §
Ne työaikalain säännökset, joihin AVAINTESissä viitataan, tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen.
Työaikalain soveltamisala
Työaikalain soveltamisala on hieman aikaisempaa lakia laajempi.
Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät johtavassa asemassa tai rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevat työntekijät vain, jos näillä on tosiasiallinen työaika-autonomia. Työaika-autonomia ilmenee siten, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä hänen työajan käyttöään valvota, ja näin ollen työntekijä voi itse päättää työajastaan.
Edellisestä työaikalaista poiketen pelkästään se, että työtä tehdään työntekijän kotona, ei rajaa työtä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Uuden työaikalain mukaan työaikaa on työhön käytetty aika riippumatta siitä missä työ tehdään, jos työnantajan on mahdollista valvoa työhön käytettyä aikaa. Tämän vuoksi työnantajan on pääsääntöisesti seurattava myös etätyötä tekevän työaikaa.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.
Työaikalakia ei edelleenkään sovelleta opetushenkilöstöön, joka työskentelee Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisön ylläpitämissä ammattikorkeakouluissa, musiikkioppilaitoksissa, kansalaisopistossa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa.
Varallaolo
Kun varallaolosta sovitaan, varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon muiden ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Tämä tulee voimaan 1.1.2020 alkaen, jos varallaolosta sovitaan.
Yötyö
Uuden työaikalain mukaan tilapäinen yötyö klo 23 ja klo 6 välisenä aikana on sallittu kaikille työntekijöille. Tilapäisyys tarkoittaa tilanteita, joissa työnantajalla on satunnainen tarve teettää yötyötä. Uusi työaikalaki rajoittaa siis edelleen säännöllisen yötyön teettämistä vain laissa mainittuihin töihin. Esimerkiksi jaksotyö on luonnollisesti edelleen yötyön sallivassa luettelossa mukana.
Yövuorojen enimmäismäärää on uudessa laissa vähennetty. Yövuoroja saa jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä teettää peräkkäin enintään 5, minkä jälkeen on annettava keskeytymätön 24 tunnin vapaa-aika. Tämän lisäksi saa poikkeuksellisesti teettää 2 yövuoroa työntekijän kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella lisä- tai ylityönä. Yötyötä saa teettää vuorotyössä riippumatta siitä onko vuorotyö järjestetty kahteen vai kolmeen vuoroon. Nämä muutokset tulevat voimaan heti 1.1.2020.
Liukuvan työajan muutokset
Liukuvaan työaikaan tulee muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. AVAINTES ei sisällä liukuvan työajan määräyksiä, joten kunkin työnantajan tulee tarkistaa ovatko omalla työpaikalla sovellettavat liukuvan työajan sopimukset uuden lainsäädännön mukaiset.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvan työajan käyttöönotosta.
Liukuvan työajan sopimuksessa on sovittava ainakin:
- yhdenjaksoisesta kiinteistä työajasta
- vuorokautisista liukumarajoista
- liukuma-ajan ja lepoaikojen sijoittamisesta ja
- plus- ja miinussaldon enimmäisrajoista.
Muutokset verrattuna nykyiseen työaikalakiin:
- 4 kk seurantajakso - liukuva järjestelmä ei voi enää olla tasoittumaton
- 4 kk seurantajakson päättyessä plussaldo voi olla enintään 60 tuntia ja miinussaldo enintään 20 tuntia
- liukuma-aika voi olla enintään 4 tuntia
- liukuman ajan sijoittamisesta voi sopia aiempaa joustavammin
- työntekijän niin pyytäessä plussaldoa on pyrittävä antamaan kokonaisina vapaapäivinä
Työaikalain muutos ei automaattisesti muuta olemassa olevia liukuvan työajan sopimuksia vaan muutoksista sovitaan erikseen. Esimerkiksi saldokertymää ei ole välttämätöntä muuttaa uuden lain enimmäismäärään eikä liukuma-ajan enimmäisaikaa tarvitse ottaa käyttöön.
Liukuvaa työaikaa koskevista muutoksista on kuitenkin huomioitava ainakin 4 kk seurantajakso ja irtisanomisaika. Toistaiseksi tehty liukuvan työajan sopimus on uuden lain mukaan irtisanottavissa päättymään kulumassa olevan seurantajakson päättyessä. Vuotta pidempi määräaikainen sopimus liukuvasta työajasta voidaan irtisanoa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä niin kuin toistaiseksi tehty sopimus.
Joustotyöaika
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia uudesta joustotyöajasta 1.1.2020 alkaen. Joustotyöajasta sopiminen edellyttää, että vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöaika soveltuu erityisesti itsenäisiin asiantuntijatehtäviin, joissa työn tavoitteet ja tavoitteiden kokonaisaikataulu ovat etusijalla ja työntekijä voi osittain itsenäisesti päättää työajan sijoittelusta.
Joustotyöaikaa koskevassa kirjallisessa sopimuksessa on sovittava ainakin:
- työpäivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa
- viikkolevon sijoittamisesta
- kiinteän työajan osuudesta, ei voida kuitenkaan sopia yötyöksi
- siitä työajasta, jota työsuhteessa noudatetaan siinä tapauksessa, että joustotyöaikaa koskeva sopimus lakkaa olemasta voimassa
Työaikapankki
Työaikalaissa uutta on pykälä työaikapankista 1.1.2020 lukien. Työaikapankissa on jatkossa kaksi vaihtoehtoa: työaikalakiin perustuva tai työehtosopimuksen mukainen työaikapankki. Työpaikalla voidaan sopia jommankumman pankkimuodon käyttöönotosta, molempia ei saa olla samaan aikaan käytössä.
Vuonna 2016 annettu yhteinen ohje AVAINTESin mukaisesta työaikapankista on edelleen voimassa oleva.
Lyhennetty työaika sosiaalisista tai terveydellisistä syistä
Työnantajan on pyrittävä järjestämään kokoaikatyöntekijälle osa-aikatyötä, jos työntekijä sitä pyytää sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Järjestely edellyttää sopimista. Jos työnantaja kieltäytyy sopimasta lyhennetystä työajasta, työnantajan on uuden lain mukaan perusteltava kieltäytymisensä. Perusteluvelvollisuus tulee voimaan 1.1.2020.
Työajan enimmäismäärä
Ylityön enimmäismäärän laskeminen ja seuranta muuttuvat uudessa työaikalaissa 1.1.2020. Uudessa laissa ei ole enää erikseen ylityön enimmäismäärää, vaan seurattavaksi tulee kaikki tehty työaika 4 kk seurantajaksolla: säännöllinen työaika (myös liukuvan työajan saldo), lisätyö, ylityö, aloittamis- ja lopettamistyö ja hätätyö. Seurantajakson aikana tehty työaika ei keskimäärin saa ylittää 48 h / viikko.
Uuden seurantatavan käyttöönotossa on vuoden siirtymäaika. Siirtymäajan kuluessa jäsenyhteisöt voivat siirtyä uuteen työajan enimmäismäärän seurantaan tarkoituksenmukaisena ajankohtana, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2021.
Vuorokausilepo
Vuorokausilepoa koskeva työaikalain määräys muuttuu 1.1.2020. Uuden lain mukaan vuorokausilepo on lähtökohtaisesti 11 h kaikissa työaikamuodoissa. Vuorokausilepo voi jaksotyössä olla tilapäisesti 9 tuntia, jos siihen on työn järjestelyihin liittyviä syitä. Lyhentäminen ei saa olla säännönmukaista.
Jos työntekijän vuorokausilepoa on lyhennetty työviikon tai -jakson aikana jonkin vuorokauden ajalta alle 11 tuntiin, annetaan korvaava lepoaika seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai, jos se ei työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä ole mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, viimeistään kuitenkin 14 vuorokauden aikana. Uuden työaikalain mukaan korvaavaa lepoaikaa ei saa sijoittaa varallaolon ajalle. Selvyyden vuoksi mainitaan, että vuorokausilepo voidaan edelleen katsoa annetuksi varallaolon aikana.
AVIn poikkeusluvat
Toistaiseksi voimassa olevat AVIn poikkeusluvat tulee uusia vuoden sisällä uuden työaikalain voimaantulosta. Määräajan voimassa olevat poikkeusluvat ovat kuitenkin voimassa poikkeusluvassa asetetun määräajan päättymiseen saakka. Kaikki määräaikaiset poikkeusluvat voidaan jatkossa sopia luottamusmiehen kanssa olemaan toistaiseksi voimassa, jos määräaikaisen poikkeusluvan sisältöön ei tehdä muutoksia eivätkä olosuhteet ole sen myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet.
Luettelo AVAINTES 27 § 1 mom.
AVAINTES 27 §:ssä luetellut työaikalain säännökset tulevat voimaan 1.1.2020, päivitetty luettelo:
- 6 § (vuorotyö)
- 8 § (yötyö)
- 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)
- 10 § (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)
- 12 § (liukuva työaika)
- 15 § (lyhennetty työaika)
- 17 § (työntekijän suostumus tehdä lisä- ja ylityötä)
- 17 § 5 mom. (aloittamis- ja lopettamistyö)
- 17 § 7 mom. (sunnuntaityön teettäminen)
- 18 § (työajan enimmäismäärät)
- 19 § (hätätyö)
- 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)
- 24 § 3 mom. (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)
- 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)
- 31 § (ajopäiväkirja)
- 32 § (työaikakirjanpito)
- 39 § (poikkeuslupa)
- 8 luku (säännösten pakottavuus ym.)
- 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, rangaistussäännökset, ym.).
Loka- ja marraskuun koulutukset:
Lokakuussa koulutamme Tampereella Esimiehen kompastuskivet 24.10 ja Helsingissä Yhteistoimintamenettelytyöpaja 30.10.
Marraskuussa asiaa AVAINTES: Usein kysytyt kysymykset webinaarissa 5.11 ja AVAINTES: Työsuhdepäivä Helsingissä 12.11. Lisäksi Helsingissä 27.11 koulutamme aiheesta Haastavat henkilöstötilanteet ja niiden ennaltaehkäisy.
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -seminaari 7.11
Avaintan ja järjestöjen yhteiseen Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -seminaariin on jäljellä vielä muutamia vapaita paikkoja. Seminaari järjestetään Helsingissä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja seminaarista>
Työpäivämuotoilulla tukea toiminnan uudistamiseen
Myös Kunteko 2020 - kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelman syksyn työpäivämuotoilun työpajassa ja sote- ja opetusalan aivoagenttivalmennuksissa on vielä muutamia paikkoja vapaana organisaatioille.