Toivottavasti työrauhaa
Lokakuuta leimasivat poliittiset työtaistelutoimenpiteet niin totaalisen lakon kuin vuoronvaihto- ja ylityökieltojenkin muodoissa. Sittemmin maan hallitus muokkasi omaa esitystään ns. irtisanomislaista ja lain muutosta sekä sen perusteluja on käsitelty kolmikantaisesti. Työsopimuslain muutos on parhaillaan valtioneuvoston käsittelyssä. Valtaosa ammattijärjestöistä on lopettanut keskeytyneenä olleet poliittiset työtaistelutoimenpiteet. Oletettavasti työrauha on palaamassa valtakuntaan.
Nähtäväksi jää, mitä tästä episodista jäi käteen ja mikä lopulta muuttuu irtisanomisperusteiden kokonaisarvioinnissa. Todennäköisesti muutokset jäävät varsin huomaamattomiksi ja vasta oikeuskäytännössä otetaan enemmän kantaa eri kokoisten työnantajien irtisanomisperusteiden lainmukaisuuteen.
Ennakkopäätöksen tai -päätöksien saaminen korkeimmasta oikeudesta kestää käytännössä useita vuosia siitä, kun irtisanomisriitautus etenee käräjäoikeuteen. Epävarmuuden ja tulkinnallisuuden tila säilyy joka tapauksessa pitkään, kun otetaan huomioon myös se, että jokainen yksilöperusteinen irtisanominen on aina uniikki.
Uusi esitys yt-lain kehittämisestä
Irtisanomisiin liittyvä teema ei kuitenkaan vaipune unhon yöhön. Työ- ja elinkeinomisterin keväällä asettamat selvityshenkilöt ovat jättäneet yhteistoimintalain kehittämistä koskevan raporttinsa toimeksiantajalle. Lain kehittämisehdotukset eivät ainakaan ensi lukemalta kuulosta normien purkuun viittaavilta. Esityksen mukaan lain soveltamisalaa tulisi laajentaa siten, että nykyisen vähintään 20 työntekijän sijasta lakia sovellettaisiin myös yrityksissä, joissa työntekijöiden määrä olisi vähintään kymmenen.
Esityksessä on lukuisia kohtia, joiden mukaan työnantajan tulisi raportoida kuukausittain henkilöstön edustajille erilaisista asioista. Esitys lähtee myös siitä, että nykyisin yt-lain 8 luvussa olevat henkilöstön vähentämistä koskevat määräykset siirrettäisiin työsopimuslakiin, ja että yhteistoimintalain nimi muutettaisiin laiksi yrityksen toiminnan ja henkilöstön kehittämisestä.
Esityksestä löytyy toki kannatettaviakin asioita, mutta valitettavasti esitystä leimaa byrokraattisuuden lisääntyminen eri muodoissaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö tullee asettamaan kolmikantaisen työryhmän, joka työstää edelleen selvitysmiesten raporttia. Aikataulusta ei ole vielä tietoa, vaikka asiasta vastaava ministeri ilmoitti työryhmän käynnistävän työnsä vielä tämän hallituksen aikana. Todennäköistä siis on, että yhteistoimintalain uudistus kestää. Positiivista on se, että valmistelu tehdään hyvin todennäköisesti kolmikannassa, jolloin eri osapuolet voivat sanoa asiaan painavan sanansa.
Vesa Laine
toimitusjohtaja
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -seminaarin tunnelmia
Avainta ja sopijajärjestöt JUKO, OAJ, KTN, Jyty, JHL, Tehy, Super sekä Erto järjestivät 6. marraskuuta Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -seminaarin OAJ:n tiloissa Pasilassa. Seminaari järjestettiin nyt toista kertaa.
Seminaarille oli kysyntää, sillä tapahtuma täyttyi jo hyvissä ajoin ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Seminaariin osallistui noin 130 Avaintan jäsenyhteisön edustajaa ympäri Suomea. Osallistujista noin puolet oli henkilöstön edustajia ja puolet esimiehiä ja/tai työnantajan edustajia.
Tilaisuudessa puhuivat muun muassa Kevan palvelupäällikkö Toni Pekka, Joensuun kaupungin henkilöstöpäällikkö Sari Lempiäinen, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Helena Nyman sekä Kuntekon ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu.
Lue lisää päivän tunnelmista verkkosivuiltamme >
Loppuvuoden koulutukset
Kuluvaan vuoteen mahtuu vielä kaksi Avaintan järjestämää koulutusta:
- AVAINTES: Työsuhdepäivä esimiehille, 21.11.2018 Helsinki
- Yhtiöittämisen henkilöstövaikutukset -webinaari, 27.11.2018
Ensi kevään koulutukset päivitetään verkkosivuillemme lähiaikoina ja kerromme niistä myös tulevissa jäsenkirjeissämme.