Työmarkkinoilla työntäyteinen kevät
Edellisessä jäsenkirjeessä kuvasin yhteiskunta- tai kilpailukykysopimuksessa sovittuja asiakokonaisuuksia. Muutamien väliaskeleiden jälkeen varsinaiset liittokohtaiset neuvottelut ovat käynnistymässä eri työ- ja virkaehtosopimusaloilla.
Kunta-ala on aikatauluttanut omat neuvottelunsa ja aloittaa neuvottelut varsinaisesti 4. huhtikuuta. Avainta aloittaa omat neuvottelunsa 18. huhtikuuta. Hallitus ja valiokunnat linjaavat periaatteita ja tavoitteita ennen neuvottelujen aloittamista ja luonnollisesti myös neuvotteluiden kuluessa. Osin käynnissä olevaa keskustelua jäsenyhteisöjen kanssa laajennetaan pikaisesti. Tarkoituksemme on hakea päätöksenteon tueksi kentän näkemyksiä siitä, miten kilpailukykysopimuksen mukaisia asioita tulisi lähestyä.
Määräaika liittokohtaisten neuvottelujen käymiseksi on 31. toukokuuta. Siihen mennessä Avaintankin neuvotteluissa tulee ratkaista, miten keskimääräinen vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla toteutetaan. Työajan pidentäminen Avaintes:n mukaisissa työaikamuodoissa (toimisto-, yleistyö- ja jaksotyöaika) lienee teknisesti helpoimmin ratkaistavissa. Opetusalan sopimuksessa työajan pidentämiseen liittyy todennäköisesti enemmän ratkaistavia kysymyksiä. Tuntites:in osalta vaikeusaste on suurempi, mutta voitettavissa. Neuvotellut muutokset heijastetaan myös talokohtaisiin työehtosopimuksiin, joissa työaikamuodot ovat talokohtaisesti osin räätälöidyt. Olennaista sopimusratkaisuille on se, että työajan pidennyksen tulisi aidosti lisätä työn tuottavuutta. Avaintan osalta ratkaisun tulee mukailla myös kuntien työaikaratkaisua: kunnille palveluita tuottavien yhtiöiden palveluaikojen ja kuntien palvelukysynnän tulisi kohdata.
Toukokuun loppuun mennessä tulee myös neuvotella paikalliseen sopimiseen liittyen ns. selviytymislausekkeesta, luottamusmiesten toimintaedellytyksistä ja työaikapankeista sekä siitä, että paikalliset työehtosopimukset eivät edellytä liittotason hyväksyntää. Paikallisen sopimisen osalta Avaintes on varsin kattava: paikallisen sopimisen valtuudet ovat laajat verrattuna moneen muuhun sopimusalaan. Tulemme kuitenkin tarkastelemaan voimassaolevia rajoituslausekkeita kriittisesti. Lähdemme siitä, että paikallisella tasolla tunnistetaan esimerkiksi taloudellinen kriisitilanne ja että näissä tilanteissa voidaan aidosti keskustella työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken mahdollisista keinoista irtisanomisten ja lomauttamisten välttämiseksi.
Työmarkkinakeskusjärjestöt tarkastelevat 1. kesäkuuta liittotason sopimusten kattavuutta. Vasta sen jälkeen tiedetään, onko kattavuus riittävä ja hyväksyykö maan hallitus tämän kattavuuden leikkausten vastapainoksi. Jos kattavuus on riittävä, hallitus luopuu tietyistä leikkauksista, liittotason työehtosopimuksilla jatketaan työllisyys- ja kasvusopimusta yhdellä vuodella nollakorotuksilla ja työrauha on turvattu. Jos kattavuus ei riitä, mentäneen liittokierrokselle loppusyksyn ja alkutalven aikana.
Neuvottelujen ohella arjessa tapahtuu myös muuta. Tässä jäsenkirjeessä muistutamme Tilastokeskuksen kanssa aloittamastamme yhteistyöstä. Tilastokeskus kerää jäsenyhteisöjen palkkatiedot tämän vuoden lokakuussa. Kirjeen liitteenä olevan aineiston on tarkoitus auttaa jäseniä valmistautumaan tietojen keruun uuteen tapaan. Muita toimenpiteitä ei vielä edellytetä.
Vesa Laine
toimitusjohtaja
Vuosilomalakiin hyväksyttyjä muutoksia ei sovelleta Avaintan jäsenyhteisöissä
Eduskunta on hyväksynyt 9.3.2016 vuosilomalain muutokset, jotka vähentävät äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikaista vuosilomakertymää ja palauttaa karenssiajan, jos vuosilomaa siirretään työkyvyttömyydestä johtuen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2016.
Vuosilomalain muutokset eivät tule sovellettaviksi Avaintan jäsenyhteisöissä. Tämä johtuu siitä, että sekä perhevapaan lomakertymän määräytymisestä että vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta vuosiloman siirrosta on sovittu työehtosopimuksessa. Sama koskee myös niitä Avaintan jäsenyhteisöjä, jotka soveltavat liikkeenluovutuksesta johtuen kunta-alan sopimuksia.
Avainta aloittaa yhteistyön Tilastokeskuksen kanssa
Jäsenkirjeessä 11/2015 kerroimme, että Avaintan palkkatilastointi tulee muuttumaan tänä vuonna. Tilastokeskus kerää uuden järjestelmän mukaisesti Avaintan jäsenyhteisöiltä tiedot noin 36 000 työntekijän palkoista ensimmäisen kerran lokakuussa 2016.
Tilastokeskus on ainoa suomalainen viranomainen, joka on perustettu tilastointia varten. Se tuottaa Suomen viralliset tilastot ja tekee selvityksiä ja aineistoja. Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina.
Miksi palkkatilastoja tehdään?
Luotettava ja kattava palkkatilastointi hyödyttää Avaintan jäsenyhteisöjä. Avainta käyttää palkkatilastoja ensisijaisesti edunvalvonnallisiin tarkoituksiin. Työehtosopimusneuvotteluissa tilastojen avulla lasketaan palkka- ja sopimusratkaisujen kustannusvaikutuksia. Yksilötasoinen palkkatilasto eri työnantajilta auttaa tarkemman kustannuksen laskemisessa, mikä puolestaan auttaa työnantajia budjettisuunnittelussa. Viime kädessä tämä säästää jäsenyrityksien työvoimakustannuksia. Tilastoista saadaan myös paljon muutakin tietoa, esimerkiksi henkilöstö- ja palkkarakenteesta sekä palkkojen tasosta ja niiden kehityksestä, mitä voidaan käyttää muussakin edunvalvonnassa.
Tilastojen avulla Avaintan jäsenet voivat verrata omaa palkkatasoaan ja -kehitystään suhteessa Avaintan keskimääräiseen palkkatasoon ja -kehitykseen. Myös vertailut eri ryhmien välillä ovat mahdollisia.
Palkkatiedusteluun vastaaminen tärkeää
Muun muassa edellä mainittujen seikkojen vuoksi on erittäin tärkeää, että jäsenyhteisöt vastaavat syksyllä vuosittain tehtävään palkkatiedusteluun mahdollisimman laajasti ja huolellisesti. Näin saamme käyttöömme kattavat ja tilastollisesti luotettavat tiedot Avaintan jäsenyhteisöjen kuukausipalkkaisista työntekijöistä ja opettajista.
Liitteissä on tietoa uudesta keräysjärjestelmästä. Mukana olevasta tiedustelun sisältö-dokumentista saa selvemmän kuvan ilmoitettavista tiedoista. Dokumentti on vielä luonnosvaiheessa, mutta suuria muutoksia ei ole enää luvassa. Mukana on myös tietuekuvaus, jota tarvitaan, jos tiedot kerätään koneellisesti suoraan palkanmaksujärjestelmästä. Tämän tavan käyttöönotto voi vaatia yhteydenottoa palkanmaksujärjestelmän toimittaneeseen ict-taloon (järjestelmätoimittajaan), joka ehkä voi tarjota tietojen keräykseen sopivan raportointiohjelman. Tilastokeskus on lähettänyt suurimmille järjestelmäntoimittajille vastaavat tiedot uudesta keräysjärjestelmästä.
Tässä vaiheessa ei ole tarvetta toimittaa mitään tietoja Tilastokeskukseen tai Avaintan toimistoon. Tässä kirjeessä toimitetun aineiston on tarkoitus auttaa jäsenyrityksiä varautumaan tulevaan tietojen ilmoittamiseen uudella tavalla. Varsinainen jäsenkirje palkkatietojen ilmoittamisesta tulee tämän vuoden syksyllä aiemmin totuttuun tapaan.