Kilpailukykysopimuksen pääkohdat
Tilanne 1.3.2016.
Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta 29.2.2016. Neuvottelutuloksen ovat tähän mennessä hyväksyneet KT Kuntatyönantajat, Akava, STTK ja EK. SAK on alistanut neuvottelutuloksen omien liittojensa tarkasteltavaksi siten, että se ilmoittaa oman kantansa maanantaina 7.3.2016.
Maan hallitus on käsitellyt neuvottelutulosta 29.2.2016 ja keskustelee siitä edelleen 1.3. työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajien kanssa.
Tässä vaiheessa kysymys on siis neuvottelutuloksesta, jonka lopullinen hyväksyntä edellyttää lisäksi SAK:n ja maan hallituksen hyväksyntää. Mikäli SAK ja maan hallitus osaltaan hyväksyvät neuvottelutuloksen, työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittavat sopimuksen.
Vasta tämän jälkeen myös Avainta käynnistää sopimusneuvottelut omien sopijapuoltensa kanssa jäljempänä kuvatuista aiheista. Tässä vaiheessa neuvottelutulos ei aiheuta toimenpiteitä työnantajayhteisöissä. Työehtosopimusmuutokset neuvotellaan 31.5.2016 mennessä ja niiden voimaantulosta ja sisällöistä tiedotetaan myöhemmin.
1. Työehtosopimuskauden jatkaminen, neuvoteltavat sopimusmuutokset ja neuvotteluaika
Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työehtosopimukseen ei tehdä palkkaa tai muista kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena tähän ovat rakenteelliset muutokset koskien työajan pidentämistä sekä paikallista sopimista.
Avaintan työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan näin ollen siten, että ne ovat voimassa 31.1.2018 saakka.
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät Avainta ja sen työehtosopimusosapuolet sovi muusta ajankohdasta. Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa toukokuun loppuun mennessä.
Avainta ja sen työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä ja ottavat työehtosopimukseen tarpeelliset määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja selvitykset. Avaintan sopimusneuvotteluissa haetaan siten tarkempi sisältö työmarkkinakeskusjärjestöjen määrittelemissä puitteissa:
- selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen.
- luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti
- paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää
- mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä
Todettakoon, että julkista sektoria koskeva määräaikainen 30 %:n lomarahan leikkaus ei koske Avaintan jäsenyhteisöjä.
Liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut yllä mainituista asiakokonaisuuksista käydään 31.5.2016 mennessä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle.
2. Kilpailukykypaketin sosiaalivakuutuksiin liittyvät asiat
2.1 TyEL - maksu
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa sovitusta (24,4 prosenttia perittävistä palkoista) poiketen työntekijöiden keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan samalla määrällä edellisestä vuodesta seuraavasti:
- 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
- 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
- 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
- 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020
Näin ollen työntekijän maksun korotus ja työnantajan maksun alennus ovat yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020.
2.2 Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen. Tämä alentaa työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa samalla määrällä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua.
Maksuosuusmuutokset toteutetaan siten, että vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 palkansaajan maksua nostetaan 0,4 prosenttiyksikköä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016.
2.3 Sosiaaliturvamaksu
Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään seuraavasti:
- 0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017
- 1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018
- 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019
- 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi
Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla.
3. Kolmikantaisesti valmisteltavat työlainsäädäntömuutokset
3.1 Muutosturva ja työterveyshuolto
Maan hallitus on hallitusohjelmassaan määritellyt muutosturvaa parantavia toimenpiteitä, joita toteutetaan lainsäädäntöteitse. Muutosturvalla parannetaan tuotannollis-taloudellisilla perusteilla irtisanottujen työntekijöiden asemaa. Hallituksen esityksen mukaisesti muutosturva sisältäisi seuraavia elementtejä (ns. laajennetut oikeudet):
- työntekijällä olisi oikeus irtisanomisajan palkan ohella uudelleen työllistymistä edistävään valmennukseen, jonka euromääräinen kustannus/työntekijä (ns. koulutuskorvaus) määritellään jäljempänä kuvatulla tavalla,
- työntekijällä olisi oikeus työterveyshuoltoon työsuhteen päättymisen jälkeen kuuden kuukauden ajan.
Lainvalmistelua jatketaan kolmikantaisesti seuraavien linjausten mukaisesti:
- soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisanoviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää
- laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan
- koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa
- tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi
- osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
- palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi
- tuotannollisella ja taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
- työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen liittyvien velvoitteiden laiminlyömisen sanktiona on yt-lain hyvityksen sijasta vahingonkorvaus
3.2 Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksiin on neuvoteltava edellä kuvatulla tavalla paikallista sopimista edistävät sopimusmääräykset. Työehtosopimusteitse tapahtuvan edistämisen lisäksi lainsäädäntöön tehdään kolmikantaisesti paikalliseen sopimiseen liittyviä muutoksia. Nämä muutokset koskevat käytännössä järjestäytymättömien työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia paikallisessa sopimisessa.