Mitä tapahtuu työmarkkinoilla?
Lokakuussa 2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työehtosopimukset ovat AVAINTAn sopimusalueilla voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta: ensimmäinen jakso on 1.4.2014–31.1.2016 ja toinen sopimusjakso 1.2.2016–31.1.2017. Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäiset palkantarkistukset ovat tulleet voimaan 1.8.2014. Ensimmäisen sopimusjakson jälkimmäisen jakson korotukset tulevat voimaan 1.8.2015. Toteutustapa AVAINTAn eri sopimusaloilla on pääsääntöisesti 0,28 prosentin suuruinen yleiskorotus. Ohjeistamme tarkemmin korotusten toteutukset lähiaikoina.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöt (EK, KT, VTML, KiT, Akava, STTK, SAK) kokoontuvat kesäkuussa 2015 sopimaan toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Jos työmarkkinakeskusjärjestöt pääsevät yksimielisyyteen toisen sopimusjakson ratkaisusta, malli toteutettaneen AVAINTAn sopimusalueille samankaltaisena ja näihin liittyvät neuvottelut käytäneen kesäkuun loppupuolella. Tällöin kysymyksessä lienee ns. raamiratkaisu, jossa toimialakohtainen neuvotteluvara lienee pieni.
Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen sopimusjakson palkkaratkaisua koskevissa neuvotteluissa 15.6.2015 mennessä, AVAINTAn sopimuksiin osalliset käyvät keskenään neuvottelut toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen ajankohdasta. Mikäli näissäkään neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voidaan AVAINTAn sopimukset irtisanoa siten, että niiden voimassaolo päättyy ensimmäisen sopimusjakson lopussa 31.1.2016.
Teemme tällä hetkellä taustavalmisteluja mahdollisia kesäkuun neuvotteluja varten. Valmistautumisen painopiste muodostunee toukokuulle, jolloin myös neuvotteluaikataulu tarkentunee. Neuvotteluaikatauluihin voi vaikuttaa myös se, miten tuleva maan hallitus yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa ottaa kantaa työmarkkinakysymyksiin.
Yhdistyksen vuosikokous
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n vuosikokous pidetään 29.4. klo 14 alkaen Kuntatalolla Helsingissä. Vuosikokouksessa käsitellään normaalien vuosikokousasioiden lisäksi yhdistyksen uusi strategia ja uudet säännöt. Vuosikokousta valmistellaan 17.4. kokoontuvassa hallituksessa ja kutsut kokouksiin lähetetään sääntöjen puitteissa.
Tervetuloa vuosikokoukseen!
Vesa Laine
toimitusjohtaja
Työtapaturmien ja ammattitautien korvaamisesta uusi laki
Työtapaturmia sattuu vuosittain noin 100 000. Työtapaturma- ja ammattitautiturvan sisällöstä säädetään tällä hetkellä kolmessa erillisessä laissa. Säädökset on koottu nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi, joka tulee voimaan vuoden 2016 alusta, lakia sovelletaan 1.1.2016 tai tämän jälkeen sattuviin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin. Nykyisin voimassa olevaa lakia sovelletaan kaikkiin 31.12.2015 tai ennen tätä sattuneisiin työtapaturmiin ja ammattitauteihin.
Uudessa laissa määritellään tapaturma sekä lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Jos syy-yhteys puuttuu, kyseessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti. Lakiin kirjataan myös huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinkotapahtuma katsotaan työtapaturmaksi.
Mikä muuttuu työnantajan kannalta?
Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä. Työsuhteen tulkinta on jatkossa sama kuin työsopimuslaissa. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa määritellään uudelleen myös se, mitä tarkoitetaan yrittäjällä. Näin työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto selkiytyy.
Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden osalta nykyisen 12 työpäivän rajan sijaan työnantajan vakuuttamisvelvollisuus alkaa, kun maksettujen tai maksettavaksi sovittujen palkkojen määrä on suurempi kuin 1 200 euroa kalenterivuoden aikana. Muutoksella pyritään selkeyttämään vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, jotta tahattomilta vakuuttamisen laiminlyönneiltä vältyttäisiin.
Työnantajan tulee uusien säännösten myötä toimittaa vahinkoilmoitus vakuutuslaitokselle viipymättä ja viimeistään 10 arkipäivän kuluessa saatuaan tiedon vahinkotapahtumasta Tällä pyritään jouduttamaan korvausasian käsittelyä ja päätöksenantoa.
Työnantajalle korvataan jatkossa myös työnantajan vahingoittuneelle maksama palkka vahingoittuneen tutkimusajalta ja tutkimuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta, kun vahinko ei osoittaudu korvattavaksi.
Etuuksiin ei merkittäviä muutoksia
Uusi laki on kirjoitettu nykyistä yksityiskohtaisemmin, ja siihen on muun muassa kirjattu nykyinen oikeus- ja korvauskäytäntö. Uutena ansionmenetyskorvauksena otetaan käyttöön kuntoutusraha, jota maksetaan ansionmenetyskorvauksena silloin, kun vahinko on tapahtunut ammatillisessa kuntoutuksessa. Nykyisin kuntoutuksen ajalta ansionmenetyskorvauksena maksetaan päivärahaa tai tapaturmaeläkettä.
Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksetaan haittarahaa työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista eli toiminnanvajausta. Haittarahana kertakaikkinen korvaus muuttuu lain uudistuksen myötä sukupuolineutraaliksi.
Ansionmenetyskorvausten perusteena käytettävän vuosityöansion käsitettä on täsmennetty uudessa laissa. Tarkoitus on saada vuosityöansio nykyistä enemmän laskentaan perustuvaksi, minkä ansiosta kustannukset ja niiden taso ovat tarkemmin ennakoitavissa.
Mitä pidetään työtapaturmana tai ammattitautina?
Tapaturman määritelmä on pyritty kirjaamaan siten, että se mahdollisimman hyvin vastaisi oikeus- ja korvauskäytännössä vakiintunutta tapaturman tulkintaa. Tapaturmalla laissa tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Tapaturman käsitettä selkeytetään niin, että se sisältää myös pahoinpitelyn tai muun tahallisen vahingoittamisen kohteeksi joutumisen.
Uudistetun lain mukaan työtapaturmina korvataan työssä sattuneet tapaturmat, työntekopaikan alueella sattuneet tapaturmat sekä työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneet tapaturmat siten kuin niiden korvaamisesta kunkin osalta erikseen säädettään.
Työssä sattuneena tapaturmana pidetään työnteon yhteydessä sattunutta tapaturmaa. Myös työtehtävästä johtuva matkustaminen rinnastetaan työntekoon. Työntekijän omat työtehtävät määrittävät suurelta osin säännöksen soveltamisalan, sillä työn sisältö, työntekotavat ja työvälineet voivat vaihdella huomattavasti eri työntekijöillä.
Työntekopaikan alueella muutoin kuin työnteon yhteydessä sattunut tapaturma on työtapaturma silloin, jos tapaturma on sattunut työntekopaikallaoloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa. Työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneista tapaturmista korvataan työmatkalla sekä ruokailu- tai virkistystauolla työntekopaikan alueen läheisyydessä sattuneet tapaturmat. Myös vähäinen poikkeaminen työmatkareitiltä esimerkiksi lasten päivähoidon takia voidaan katsoa työmatkaan kuuluvaksi.
Laissa säädetään myös yksityiskohtaisesti eräiden työhön tai työssäoloon, kuten koulutus- tai virkistystilaisuuteen liittyvissä olosuhteista sattuneiden tapaturmien korvaamisesta työtapaturmana.
Myös ammattitautien osalta säädetään nykyistä tarkemmin olosuhteista, joissa tapahtunut altistus voidaan korvata ammattitautina. Asetuksella säädetään nykyiseen tapaan ammattitautiluettelosta eli sairauksista ja fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä, joiden välillä katsotaan olevan tietyllä altistustasolla yleisesti tunnustetuin lääketieteellisin tutkimusmenetelmin osoitettu todennäköinen syy-yhteys. Säännöksellä ei ole tarkoitus muuttaa voimassa olevan ammattitautilain mukaista ammattitaudin määritelmää tai soveltamisalaa.
Hallituksen esitys eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on luettavissa Finlexin verkkosivuilla, www.finlex.fi
Eija Meripaasi
työmarkkina-asiamies
Lue lisää Finlexin verkkosivuilta: Hallituksen esitys eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tampereen työmarkkinaseminaari 27.–28. toukokuuta
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt järjestävät yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa työmarkkinaseminaarin Tampere-talolla. Seminaari on tarkoitettu kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten organisaatioiden henkilöstöjohdolle ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille, eri toimialojen johdolle ja muille työnantaja-asemassa oleville sekä luottamusmiehille ja muille henkilöstön edustajille.
Seminaarissa keskustellaan kuntatalouden ja toimintaympäristön muutoksista erityisesti työmarkkinaosapuolten näkökulmasta sekä henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvistä kysymyksistä.
Seminaarin ohjelmaan voit tutustua KT:n verkkosivuilla, www.kt.fi > Ajankohtaista > Koulutus ja tapahtumat
Voit ilmoittautua seminaariin 30. huhtikuuta saakka. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen löydät Visit Tampere -sivuilta: https://ilmo.contio.fi/VisitTampere/main.aspx?id=115
Siirrymme sähköiseen jäsenviestintään
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenkirjeet tullaan jatkossa lähettämään vain sähköisessä muodossa, mutta siirtymävaiheen ajan lähetämme kirjeet myös paperisina.
Jos et ole vielä ilmoittanut sähköpostiosoitettasi Avaintan toimistolle, teethän sen pian lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@avainta.fi.