Yleisestä työmarkkinatilanteesta ja työsuojeluvaltuutetuista
Kuten tiedämme, työmarkkinakeskusjärjestöt eivät tehneet yhteistä esitystä maan hallitukselle ns. kilpailukykyloikan toteuttamisesta. Tästä johtuen hallitus käynnisti lakien valmistelun, jossa muun muassa muutettaisiin ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi, lyhennettäisiin pitkiä vuosilomia ja leikattaisiin lomarahaa. Muutosesityksiä on käsitelty TEM:n työryhmässä tämän kuukauden aikana. Työryhmän työ päättyy tällä viikolla.
Tarkoitus on, että lakimuutokset tulisivat lausunnolle joulukuun aikana ja lakiesitykset annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella.
Muutoksia valmistelevassa työryhmässä on ollut mukana KT Kuntatyönantajien edustaja. Olemme päässeet osallistumaan taustavalmisteluun yhdessä KT:n kanssa. Tällä hetkellä on kuitenkin ennenaikaista arvioida lain muutosten mahdollisia sisältöjä. Liian moni asia on vielä tässä vaiheessa vailla tarkempaa vastausta. Jatkamme vaikutustoimintaa lausuntokierroksen koittaessa.
Yllä mainittujen pakkolakien valmistelujen lisäksi hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaisten työlakien muutosesitysten valmistelua. Koeajan pidentäminen ja alle vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä valmistelu on kesken. Näidenkin osalta aikataulu lienee sama kuin pakkolakien.
Hallitusohjelman mukaisesti selvitysmies jätti esityksensä paikallisen sopimisen edistämisestä ja henkilöstön edustajien asemasta. Esitys sisälsi monia, muun muassa yhteistoimintalakiin liittyviä muutosehdotuksia. Selvitys on saanut erityisen ristiriitaisen vastaanoton eikä maan hallitus ole ottanut siihen vielä kantaa. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää.
Jäljempänä kirjeessä on avattu muistin virkistämiseksi muutamia asioita työsuojeluorganisaatioista ja niiden toiminnasta. Erityisesti työsuojeluvaltuutettujen vaalin järjestäminen on ajankohtaista niissä työnantajayhteisöissä, joissa työsuojeluvaltuutetun toimikausi on päättymässä tämän vuoden lopussa.
Vesa Laine
toimitusjohtaja
Työsuojeluvaltuutetun vaalit lähestyvät –
ajankohtaista työsuojeluyhteistyöstä työpaikoilla
Työsuojeluhenkilöstön valinta 1.1.2016 alkavalle toimikaudelle
Työpaikoilla, joilla työsuojelun yhteistoimintakausi päättyy 31.12.2015, tulee huolehtia henkilöstön edustajien valinnasta uudelle 1.1.2016 alkavalle toimikaudelle. Työsuojeluvaalin ajankohta on marras-joulukuussa 2015.
Vaalissa valitaan henkilöstön edustajat työsuojelun yhteistoimintaan: työsuojeluvaltuutetut ja heille 2 varavaltuutettua sekä tarvittaessa lisäjäsenet työsuojelutoimikuntaan ja työsuojeluasiamiehet sekä heille varahenkilöt.
Työsuojeluyhteistyön tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä parantaa työhyvinvointia, työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
Työsuojeluyhteistoiminnan osapuolet
Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edustajana työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei itse toimi työsuojelupäällikkönä. Työsuojelupäällikön tehtävänä on järjestää ja kehittää työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Hänellä on oltava hyvä perehtyneisyys työpaikan työolosuhteisiin ja työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaaleja varten työsuojelupäällikön tulee antaa henkilöstön edustajille luettelo työntekijöistä, tarvittaessa erikseen toimihenkilöistä ja luovutettava työntekijöiden käyttöön tila.
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö, joka edustaa työntekijöitä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin ja muihin viranomaisiin, osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijoiden tutkimuksiin sekä kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäviin seikkoihin. Lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä edustamansa työpaikan työympäristöön ja työyhteisön tilaan vaikuttaviin tekijöihin sekä työsuojelusäännöksiin.
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut sekä tarvittaessa työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan työntekijöiden järjestämällä vaalilla. Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja toimikunnan jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja perustellusta syystä työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä toimikauden pituudeksi voidaan sopia enintään neljä kalenterivuotta.
Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja ja työpaikan työntekijät ja se on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan, kuin työn laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, puolet edustaa työntekijöiden ja toimihenkilöasemassa olevien sitä ryhmää, joka on suurempi, ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.
Työnantaja nimeää edustajansa työsuojelutoimikuntaan. Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin myös silloin, kun hän ei ole sen jäsen.
Työsuojeluvaltuutetut ovat aina työsuojelutoimikunnan jäseniä. Toimikunnan muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan vaalilla samassa yhteydessä työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen valinnan kanssa.
Työsuojeluhenkilöstön valinta
Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös alle 10 hengen työpaikoissa työntekijät voivat halutessaan valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun. Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.
Työnantaja ilmoittaa työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivien henkilöiden nimet ja yhteystiedot Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin. Ilmoitus tulee tehdä myös siinä tapauksessa, että henkilöt jatkavat samoissa tehtävissä kuin edeltäneellä toimikaudella.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja koulutus
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä otetaan huomioon hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus sekä työn luonne. Laissa on säädetty yli kymmenen hengen työpaikan työsuojeluvaltuutetun vähimmäisajaksi neljä tuntia neljän perättäisen kalenteriviikon ajanjaksona.
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutuksen työsuojeluasioissa. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta (TSValvL 33 §). Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle. Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Työturvallisuuskeskus ja järjestöt järjestävät työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusta ympäri maata.
Tutustu koulutustarjontaan TTK:n sivuilla.
Lisätietoa:
Työsuojeluvaaliohjeet löytyvät työturvallisuuskeskuksen sivuilta, josta löytyy paljon asiaan liittyvää tietoa. Avaintan jäsenyhteisöt voivat noudattaa keskusjärjestöjen teollisuuden ja palvelualojen työpaikoille laatimaa työsuojeluvaaliohjetta.